Oma urani on ollut mielenkiintoinen. Jonkun mielestäni cv:ni on vaikuttava. No, jos kertoja on itseäni useamman vuoden nuorempi, se varmasti on sitä. Tässä blogauksessa kerron hieman siitä missä olen oppinut ja mitä. Tuskin tässä kaikki tulee, mutta avaan ainakin jotain.

Kuvasin hetki sitten työpaikallani uravideon. Tämän videon tarkoitus oli yhden (tulevaisuudessa useamman) ihmisen tarkoitus kertoa omasta urastaan.

Kuva: Jyri KeronenTyöskentelen vahvasti tietoteknisellä alalla. En pidä itseäni suoranaisesti nörttinä, koska mukana on henkisempi puoli – tehdä omasta firmasta ja samalla yhteiskunnasta parempi paikka olla, elää ja vaikuttaa.

Aina silloin tällöin törmään keskusteluun, jossa ihminen kertoo että ”en ole kauhean hyvä näissä tietoteknisissä jutuissa”. En minäkään ole aina ollut. Olen kasvanut uskonnollisessa perheessä, jossa ei ole ollut televisiota kuin vasta ollessani nuori. Tämän takia luin paljon.Veljeni kantoivat paljon kirjoja ja sarjakuvia kotiin ja yläasteikäisenä käytännössä kasvoin kirjastossa. Neljä vuotta vanhempi veljeni Heikki oli kovasti kiinnostunut tietotekniikasta ja jotenkin hän sai kai isäni kiinnostumaan aiheesta. Meille ostettiin tietokone joskus 90-luvun puolessa välissä ja veljeni nauliintui hetkessä sen ääreelle.

Tämä kirjoitus polveilee, koska teen samalla soittolistaa YouTubeen seuraavaksi ostettavista kappaleista (työtäni on myös olla dj).

Minua ei nörttäily kiinnostanut. Kävin koulussa, luin paljon ja harrastin rumpujen soittamista. Urheilin paljon. Jossain vaiheessa nettiyhteyskin asettui talouteemme ja sitä kautta avautui veljilläni pääsy purkkeihin ja maailma oli taas hieman laajentunut. Minua kiinnosti myös sitä kautta jaetut mp3-tiedostot.

Minulla on piirtynyt mieleeni hetki kun päätin, että tästä tietokoneesta täytyy ottaa selvää ja oppia miten se toimii. Istuin koneen eteen ja siitä se tie alkoi. Konekin oli ehkä vaihtunut jossain vaiheessa, en sitä niin tarkasti muista.

Se oli siitä päätöksestä kiinni.

Samoihin aikoihin opettelin myös soittamaan kitaraa ja rupesin tekemään omia biisejä. Sanoitukset ja soinnutukset oli huomattavasti helmpompaa kirjoittaa koneella (olin yläasteella opetellut 10 sormijärjestelmän, siitä on ollut uralla hyötyä!) ja tulostaa bändijätkille.

Latailin Napsterista RadioMafiasta tuttujen artistien levyjä, kuuntelin niitä Winampilla (edelleen käytössä) ja pelasin Freecell (vapaakenttä) -korttipeliä (jonka löysin uudestaan iPhonelle, pelaan päivittäin – aivojen nollausta).

En aio avata tähän koko elämääni. Menin amikseen, jossa aiemmin tutun Windowsin lisäksi tuli tutuksi Applen maailma ja sen käyttöjärjestelmä. Huomasin oppivani minkä tahansa ohjelman tai käyttiksen, jos vain tiedän mitä sillä voi tehdä. Pidän ongelmanratkaisusta. Tietotekniikan kanssa samoihin aikoihin kiinnostuin myös matkapuhelimista, luin niistä kaiken tiedon mitä sain ja jotenkin sain hankittua rahaa ostaa käytettynä esimmäinen oma kännykkä. Ei siitä sen enempää.

Tämän kirjoituksen tärkein pointti on ehkä se, että vaikka koulussa opitaankin kaikkea tärkeää asiaa, tärkeä osa oppimista ovat ympäristötekijät. Oma perheeni on antanut minulle paljon, samoin ystävät sekä bändi- ja teatterikaverit nuoruudessa. Jokaisessa työpaikassani olen tutustunut uusiin ihmisiin, samoin hyvien keskustelujen kautta mielenkiintoisiin uusiin tekniikoihin. Niillä lukuisilla bänditreeneillä jälkeenpäin mietittynä oli tärkeä osa esim. siinä miten pystyin hallinnoimaan kokonaista radiokanavaa. Iso tekijä omalla uralla on ollut mainitsemisen arvoinen Ohjelmatoimisto Monkey Music Oy toimitusjohtaja Janne Turunen. Hänen kanssaan työskennellesäni jaettiin tietoja ja tekniikoita laajasti puolin jos toisin. Yhteistyö jatkuu edelleen.

Veljelläni Heikillä on ollut urallani myös toinen hyvin tärkeä osa. Hänen kauttaa tutustuin nettisivujen koodaamiseen. Kerron joskus toiste miten tähän on tultu… 🙂

Pienistä paloista rakentuu se kokonaisuus jota me olemme. Haastankin sinut ja meidät pohtimaan menneisyyttämme: Mitkä ovat ne tärkeimmät virstanpylväät ja parhaat tyypit, joiden avulla sinusta on tullut se mitä juuri nyt olet. Ja toisekseen, elämä on täynnä valintoja. Oletko menossa juuri nyt oikeaan suuntaan? Tapaatko elämäsi mullistavan tyypin seuraavassa palaverissa vai kuntosalisi pukuhuoneessa hikisenä käydyn keskustelun jälkeen? Okei, myönnettäköön, myös parisuhteilla on tärkeä osa henkiselle kasvulle. Olen kiitollinen kaikesta.

Aistit tarkkana, ystävä hyvä.

Ja aina on tilaa hyvälle musalle.

Mew-yhtyeeseen tutustuin ystäväni Kai Kärjen kautta, joka aikoinaan Messengerin kautta kertoi tanskalaisesta yhtyeestä nimeltää Mew. ”Sä ehkä tykkäisit siitä” – hän sanoi. Todellakin tykkäsin, odotan innolla uutta levyä ja vielä on yhtye näkemättä livenä. Sen aion paikata.